KIIPUN RAKKI RY

Metsästysseura Kiipun Rakki ry:n perustava kokous pidettiin Kiipun Saarikkomäessä joulukuun 27. päivänä (1937). Paikalla olivat Kalle Saarikkomäki, Paavo Laine, Kalle Salmenoja, Johannes Varkaus, Lauri Nikander, Sulo Saarikkomäki, Toivo Hakala, Eeli Nikander, Lauri Pääjärvi, Onni Suonpää, J. L. Hakala, S. Nikander, Lauri Eskola, Kalle Heinoja ja O. Nikander. Samassa kokouksessa seuralle hyväksyttiin säännöt, joissa mainittiin mm. että seuran tarkoituksena on vahinkoeläinten hävittämisellä ja muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistää hyödyllisen metsäriistan lisääntymistä. Vuokrata metsästysmaita seuran jäsenten käyttettäväksi. Valvoa, että voimassaolevia metsästysasetuksia tarkoin noudatetaan. Siis varsin käyttökelpoisia ohjeita vielä nytkin noudatettavaksi. Perustavassa kokouksessa toimi puheenjohtajana Kalle Saarikkomäki ja sihteerinä Onni Suonpää. Ensimmäinen johtokunta toimi seuraavassa kokoonpanossa; pj. J. L. Hakala, sihteerinä Paavo Laine ja muina jäseninä Kalle Saarikkomäki ja Johannes Varkaus. Varajäseninä Kalle Salmenoja ja Toivo Hakala. Varsin nopeasti uusi seura hyväksyttiin myös yhdistysrekisteriin 10. tammikuuta 1938 eli 15 päivän kuluttua perustavasta kokouksesta. Seura alkoi heti vuokrata metsästysmaita itselleen. Nykyisin metsästysaluetta on vuokralla n. 3 800 ha. Riistakannat ovat seuran olemassa olon aikana varsin paljon vaihdelleet. Jo vuoden 1940 elokuussa pidetyn kokouksen pöytäkirjasta löytyy maininta peltopyyn, naarasmetson ja metsäkanan rauhoittamisesta toistaiseksi. Vielä suurempi kato on käynyt riistamailla 40-luvun lopulla, sillä vuonna 1948 tammikuussa pidetyssä vuosikokouksessa rauhoitettiin kaikki riista sekä myös vuoden -49 kevätkausi. Pykälässä oli lisäksi mainittu, että jos seuran jäseniä tai muita tavataan metsästämässä, joutuvat he vastaamaan teoistaan oikeuden edessä. Vielä oli luvattu 500 mk palkkio sille, joka ilmiantaa salametsästäjän. Hirvenmetsästys on kuulunut seuran toimintaan lähes koko seuran olemassaolon ajan. Aluksi oli yhden hirven kaatolupa vuodessa. Ensimmäinen kaatolupa on ollut ilmeisesti vuonna -42. Ensimmäisen hirven kaatoi Lauri Innala, toisen Johannes Varkaus ja kolmannen Eino Kujansuu. Vuodelta 43 löytyy maininta 1 hirven kaatoluvasta ja että metsästykseen osallistui 8 seuran jäsentä. Puolet kaadetun hirven lihoista myytiin. Vuonna 47 Kiipulaiset metsästivät hirviä yhdessä Jokioisten Kartanoiden toimihenkilöiden kanssa. Kummallakin oli yhden uros ja yhden naaras hirven kaatoluvat. Samana vuonna metsästykseen osallistui myös Maataloushallituksen ampujia. Myös -70 luvun alussa hirvikanta oli niukka ja seuralla oli vain yhden hirven kaatolupa. Suurimmillaan hirvikanta oli vuonna 1979 silloin seuralla oli 20 hirven kaatoluvat ja metsästykseen osallistui n. 50 seuran jäsentä. Nykyisin hirvikanta on taas niukka. Viime syksyn 2 hirven kaatoluvasta saatiin vain toinen käytettyä. Viime vuosina hirvenmetsästykseen on osallistunut n. 30 seuran jäsentä. Valkohäntäpeuroja on metsästetty vuodesta -67 alkaen. Silloin oli seuralla kaataa 3 peuraa. Viime vuosina peuran kaatolupia on ollut 30. Seurassa on harrastettu myös huvitoimintaa. Jo seuran ensimmäisenä toimintavuonna elokuussa 1938 pidettiin ensimmäiset kesäjuhlat Vähä-Kuusniemen makasiinissa. Ohjelmassa oli kenttäpelejä, ampumakilpailu, tanssia ym. Myös jatkossa huvitoimintaa on ollut koska vuoden 1947 vuosikokouksen pöytäkirjasta löytyy maininta, että seuraan valittiin huvitoimikunta ja vastaavasti vuodelta 1949 päätettiin järjestää 4. makasiinitanssit. Nykyisin huvitoimintaa edustaa lähinnä vuodesta 1973 alkaen lähes vuosittain pidetyt hirvipeijaiset. Vuonna 1956 seura liittyi yleiseen metsästäjäliittoon. Vuonna 1962 seura maksoi tapporahaa ketusta 500 mk ja haukasta 250 mk. Samana vuonna päätettiin pitää seurassa vapaajäsenenä tunnettu kettujen pettäjä Väinö Lindström. Ampumaharrastus vilkastui huomattavasti 50-luvun alusta. Vuosien varrella innostuksessa on ollut vouroin nousua ja vuoroin laskua. On pidetty jäsenten välisiä kilpailuja, naapuriseurojen välisiä kilpailuja. Lisäksi on osallistuttu riistanhoitoyhdistyksen kilpailuihin, Etelä-Hämeen piirin kilpailuihin ja piirin karsintojen kautta parhaita on yltänyt Suomen Metsästäjäliiton mestaruuskilpailuihin. Parhaiten Rakkilaiset ovat pärjänneet haulikkoammunnassa. Muutamia mitaleita on tullut piirin mestaruuskilpailuista. Korkeimmalle on yltänyt Jukka Heikkilä. Hän sijoittui kolmanneksi Suomen Metsästäjäliiton mestaruuskilpailuissa 1976 haulikkoammunnassa nuorten sarjassa. Seuran ammuntaa hoitaa ampumajaosto, joka on jaettu haulikko- ja kivääriosastoon. Riistanhoitotyötä on seurassa tehty vuosikymmenet. Alkuvuosina se painottui erityisesti vahinkoeläinten kurissa pitämiseen, mutta myöhemmin riistan ruokintaan painottuen. Erittäinkin valkohäntäpeuran lisäännyttyä on talvehtuva kanta pyritty pitämään ruokinnan piirissä. Seuralla on käytössä useita peuranruokintakatoksia, riistapeltoja on käytössä 4 kohteessa yhteensä n. Hehtaarin ala. Metsäkanalintujen ruokintaa on myös kokeiltu. Seuran suorittamien riistanhoitotöiden lisäksi yksityiset jäsenet ruokkivat riistaa edeissa kohteissa. Viime vuosina on jälleen vahinkoeläinten erityisesti minkin ja supikoiran kurissa pitäminen näytellyt huomattavaa osaa riistanhoitotyössä. Riistanhoitotyötä seurassa johtaa 4 jäseninen riistanhoitojaosto. Vuonna 1972 seuran säännöt uusittiin Metsästäjäliiton mallisääntöjä mukaillen. Tässä yhteydessä seuran nimi lyhennettiin kuuluvaksi Kiipun Rakki ry. Samasta ajankohdasta alkaen kaikki jäsenet, myös maanomistajajäsenet ovat maksaneet saman suuruisen jäsenmaksun. Seuran jäsenmäärä on kasvanut vuoden 1938 22 jäsenestä nykyiseen n. 80 jäseneen.Kunniajäseniä seuralle on valittu 3. Vuonna 1974 Johannes Varkaus. Vuonna 1975 Veikko Tuomisto ja vuonna 1981 Huugo Eskola. Vuonna 1979 seura aloitti toteuttamaan pitkäaikasta haavettaan metsästysmajaa. Eskolan Matilta ostettiin tontti, jonne pystytettiin hirsinen maja. Rakennustyöt suoritettiin pitkälti talkootyönä aivan rakennuspuiden kaadosta pystytykseen asti. Varsinaisen hirsien veistämisen suoritti kuitenkin ammattimies. Ensimmäisenä vuonna mökki saatettiin vesikattoon ja seuraavan vuoden aikana jo toiminta kuntoon. Nykyisin seuran toiminta on keskittynyt pääasiassa Majalle. Majaa vuokrataan myös ulkopuolisille ja nykyään siellä pidetäänkin mitä moninaisimpia tilaisuuksia. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Johan Ludvik Hakala. 40-luvulla Lauri Innala, 50-luvulla Eero Yliskylä, Uuno Valtti ja Veikko Nikander. Viljo Kulmala -67-70, Jorma Heinämaa 71-76, Risto Syrjälä 77-85 ja Seppo Valtti 86 alkaen. Seuran ensimmäisenä sihteerinä toimi Paavo Laine . 40- ja 50-luvulla Urpo Lassila ja Paavo Kara. Matti Eskola 58-68, Martti Kutila 69-70, Seppo Valtti 71-76, Jukka Heikkilä 77-78 ja Heikki Nieminen 79 alkaen. Teksti on Seppo Valtin puhe seuran 50-päiville, joita vietettiin Rehtilässä 1988.